Tässä lehdessä on teemoja, jotka nostattavat tunteet pintaan. Tänä aikana se ei tosin vaadi paljoa. Tarvitaan vain aihe, josta ei saa ajatella väärin ja tunteiden mania löytää polttoaineensa.
Koronapandemia on suuri tunteiden nostattaja. Se näyttää olevan myös melkoinen erilleen heittäjä. Työyhteisöt, suvut ja perheet lukitaan yksinäisyyteen. Korona saa kristityt riitelemään keskenään. Varsinkin rokotusten kohdalla aihe nostattaa raastavia sanallisia yhteenottoja. Ihmissuhteet ja jopa perhesuhteet kriisiytyvät.
Mitä rokotuksista pitäisi ajatella? Itse ajattelen kristittynä ja pappina, että jos alkaisin puhua rokotevastaisuutta ja joku sen vuoksi jättäisi ottamatta rokotteen ja joutuisi sairaalaan tai mahdollisesti kuolisi, niin en olisi elämän puolella, vaan pahimmassa tapauksessa kuoleman sanansaattaja. Siihen en voi Jumalan edessä tällä ymmärryksellä lähteä. Faktatieto näyttää puhuvan vahvasti rokotteen ottamisen puolesta. Parisataatuhatta tutkimusta, toisistaan riippumatonta, puhuu samaan suuntaan. Rokotteen haittavaikutukset ovat, tosin hyvin harvojen kohdalla, vakavia eikä sitä pidä kieltää. Vastavuoroisesti se on pelastanut monisatakertaisesti toisten hengen.
Oleellinen kysymys suhtautumisessa rokotteisiin on se, onko niihin suhtautuminen mielipidekysymys vai jotakin muuta. Mielipidekysymys se on silloin, jos kyseessä on asia, josta voidaan perustellusti ja ketään vahingoittamatta olla eri mieltä. Jos kyseessä on asia, josta kannan muodostaminen ja sen mukaan eläminen voi vahingoittaa itseä tai toisia, se ei ole enää pelkkä mielipidekysymys. Silloin on vakavasti pohdittava, ajatteleeko enemmän itseään kuin läheisiään ja muita ihmisiä. Jokainen elää suhteessa toisiin ihmisiin eikä oma elämä ole vain omaa elämää, vaan se koskettaa laajaa joukkoa. Niin läheisiä kuin tuntemattomiakin tässä tapauksessa.
Rokotevastaisen taistelun ymmärtämiseksi on YLE Areenassa ollut kolmiosaisen dokumentti ”Rokotevastaisuuden soturit”. Se avaa tätä uskonnollissävytteistä rokotevastaisuuden liikettä, johon nykyinen koronarokotevastaisuus ainakin osaltaan pohjautuu.
Erikoisin ilmiö aiheeseen liittyen on kasvava kiinnostus salaliittoteorioihin. Ajattelen, että niihin uskotaan siksi, että ymmärrettäisiin maailmaa ja elämää, ja saataisiin asioihin joku looginen, palaset koossapitävä selitys. Näin silloinkin, kun sitä ei itse edes tiedosteta. Mieluummin niellään puheet ja maailman toiseksi rikkaimman miehen Bill Gatesin rokoteohjelmasta, jossa rokotteiden mukana ihmisiin asennetaan mikrosiruja tai muokataan ihmisten DNA:ta, kuin eletään hahmottoman ja arvaamattoman viruksen tai muun hallitsemattoman uhkakuvan edessä. Yhdysvalloissa tällainen ajattelu on merkittävän suurta. Republikaaneista kerrotaan 44 % uskovan Gates-teoriaan.
Ketään ei voi painostaa koronarokotteen ottamiseen. Jokainen seisoo tai kaatuu itse Jumalansa edessä. Näin olen vastannut itse, jos minulta on kysytty. Hämmentävintä tässä on ollut se kiivaus, jolla rokotteita on vastustettu. Sitä voisi kutsua jopa fanaattiseksi.
Toisena tunteita kohottavana katsauksena on Woke-ideologiasta ja Cancel-kulttuurista kertova Pientä puhetta -kirjoitus. Se kuvaa, mitä tarkoittaa, kun (sanan)vapauden nimissä sananvapaus poljetaan surutta maahan. Todellista tunteiden maniaa.
Artikkeli on numeron 1/2022 pääkirjoitus
