Jumalan mielessä

Teksti | syys 13, 2022 | Etusivu, Haastattelussa

Kuva: Jani Laukkanen.

Vaihtoehtoiset tulevaisuudet ovat jo olemassa, sanoo Sampsa Korpela, joka yrittää väitöskirjassaan sovittaa yhteen luonnontieteen ja teologian.

Olemme haastavan aiheen äärellä. Keskustelemme kvanttifysiikasta johdetusta kvanttikenttäteoriasta, Einsteinin suhteellisuusteoriasta ja siitä onko Jumala ajassa vai sen ulkopuolella. Mitä aika on Jumalalle?

Väitöskirjassaan God, Time, and the Concept of Potentiality in Quantum Physics Sampsa Korpela pyrkii määrittelemään ”ajan rakenteen”.

Aikaa ovat pohtineet teologit tuhansien vuosien ajan, mutta Korpela sanoo tuovansa keskusteluun uuden näkökulman.

– Tutkimuksessa ei ole aiemmin lainkaan sovellettu kvanttifysiikkaa, Korpela sanoo ja tarkoittaa siis teologista tutkimusta koko maailmassa.

– Tässä on silta teologian ja luonnontieteen välillä. Yleensähän luonnontiedettä tulkitaan naturalistisesti, eli suljetaan pois kaikki yliluonnolliset syyt, Korpela sanoo.

Uskonnonfilosofiassa keskustelu ajan olemuksesta on hänen mukaansa keskittynyt Jumalan ajallisuuden ja ajattomuuden väliseen vastakkainasetteluun. Klassisen teismin mukaan Jumala on ajaton ja ajan ulkopuolella mutta mystisellä tavalla läsnä myös ajassa. Modernina aikana on syntynyt vastakkainen näkemys: Jumala on ajallinen ja elää nykyhetkessä. Hän näkee ajan virran kuten ihmiset, mutta paljon laajemmin.

– Pyrin tuomaan tähän kysymykseen kehittyneemmän ajan teorian.

Suhteellisen vaikeaa

Jumalan ja ajan suhteeseen liittyvät käsitteet ovat presentismi ja eternalismi. Presentismin mukaan vain nykyhetki on olemassa – tulevaisuutta ja menneisyyttä ei ole. Tätä näkemystä edusti esimerkiksi kirkkoisä Augustinus. Näkemys on kuitenkin ristiiriidassa suhteellisuusteorian kanssa, jonka mukaan aika ja avaruus ovat sulautuneet yhteen. Ajan kuluminen riippuu kappaleen nopeudesta. Jos ihminen kulkisi lähellä valon nopeutta, hän vanhenisi hitaammin. Suhteellisuusteoria edustaakin eternalismia. Sen mukaan tulevaisuus on jo nyt olemassa.

Eternalismi taas on ristiriidassa ihmisen vapaan tahdon kanssa, koska jos tuleva on jo nyt, ei ihmisellä ole mahdollisuutta tehdä todellisia valintoja.

– Suhteellisuusteorian pohjalta on vaikea hahmottaa, miten tulevaisuuden ennalta olemassaoloon on mahdollista sisällyttää ajallinen prosessi ja siten vaihtoehtoisten todellisuuksien olemassaolo, Korpela muotoilee.

Eternalismin ja presentismin rinnalle hän nostaa ”haarautuvan aika-avaruuden teorian”. Tässä hän seuraa yhdysvaltalaisfyysikko David Bohmia (1917-1992), ja tässä asia muuttuu paitsi scifiksi, myös kiinnostavaksi.

Mystiset hiukkaset

Korpela esittelee kvanttifysiikan käsitteen nimeltä ”aalto-hiukkasdualismi”. Sen mukaan kaikilla alkeishiukkasilla näyttää olevan samanaikaisesti aalto- ja hiukkasmuoto. Alkeishiukkaset ovat kaikista pienimpiä hiukkasia. Muun muassa elektronit ovat sellaisia. Protonit ja neutronit puolestaan eivät ole, koska ne koostuvat vielä alkeellisimmista hiukkasista eli kvarkeista ja gluoneista. Alkeishiukkasiin kuuluu myös kuuluisa Higgsin hiukkanen, joka löydettiin 10 vuotta sitten maailman suurimmassa hiukkaskiihdyttimessä Sveitsin ja Ranskan rajalla. Higgsin hiukkanen on ollut fysiikan standardimallin puuttuva palanen. Sen on toivottu antavan vastauksia universumin syntymisen perustaviin kysymyksiin, kuten mikä antaa joillekin hiukkasille massan ja joillekin ei.

Esimerkiksi valo koostuu massattomista hiukkasista, fotoneista. Valo on myös aaltoa, mutta kun sitä tutkitaan mittalaitteella, se ”romahtaa” hiukkasiksi. Ennen mittausta hiukkasia ei ole havaittavissa.

Jos vedetään mutkia suoriksi, voidaan sanoa, että David Bohmin kehittämän ”implikaatti järjestys” -kvanttikenttäteorian mukaan tuossa aallossa näkyvät vaihtoehtoiset tulevaisuudet.

Mutta mikä on kvanttikenttä?

– Kvanttikenttäteorian mukaan ei ole olemassa pysyviä hiukkasia, vaan hiukkaset muodostuvat sarjasta kvanttikentän värähdyksiä. Kvanttikenttiä on kutakin alkeishiukkastyyppiä kohti yli 40 ja jokainen niistä ulottuu koko universumiin.

En yritä edes teeskennellä ymmärtäväni.

Olen myös katsellut Korpelan lähettämiä kaavakuvia aiheesta, mutta nekään eivät pahemmin auttaneet. Saan niistä kuitenkin irti sen, että fysiikka näyttää osoittavan, että maailma on erilainen kuin luulemme.

– Kun kvanttikentät värähtelevät tarpeeksi nopeasti, syntyy illuusio, että olisi jotakin pysyviä hiukkasia. Joka hetkessä yksi mahdollinen tulevaisuuden tila toteutuu. Kun se tapahtuu nopeasti, vaikuttaa siltä, että meillä olisi pysyviä objekteja.

Esimerkiksi pöytä jonka ääressä olen, on siinä vain, koska tietyt kvanttikentät värähtelevät toistuvasti samalla tavalla.

– Materiaalinen todellisuus on illuusiomainen, Korpela kuvaa.

– Tästä seuraa, että sen sijaan, että olisi vain yksi ennalta määrätty tulevaisuus, kuten erityisen
suhteellisuusteorian perustulkinnassa todetaan, on olemassa haarautuva potentiaalisten
tulevaisuuksien verkosto.

Mielettömät energiat

Korpelan mukaan koko todellisuus on rakennettu niin, että potentiaalisia eli mahdollisia asioita aktualisoituu eli tapahtuu.

Yritän saada asiaan konkretiaa. Jos ajattelen ensin meneväni Alepaan, mutta päätänkin lennosta mennä K-markettiin, onko myös Alepa-reissuni ”olemassa”?

– Se on potentiaalisesti olemassa, sanoo Korpela.

Hän lisää, että nämä lukemattomat potentiaaliset todellisuudet ovat fysiikan kannalta ”aidosti olemassa olevia juttuja, eivätkä vain laskennallisia”.

– Tarkasteltaessa suhteellisuusteoriaa kvanttitasolla nämä potentiaalisuudet räjäyttävät laskukaavat. Tulee ihan mielettömät energiat.

Mielettömät energiat minne?

– Fyysikoiden mukaan laskukaavoihin, mutta teologisen tulkintani mukaan nämä potentiaalisuudet ja sen myötä mielettömät energiat ovat olemassa Jumalan mielessä.

Korpela astuu näin ison harppauksen teologian puolelle.

– Jumalassa me elämme, liikumme ja olemme niin kuin Raamatussa sanotaan.

Jättimäinen palapeli

On erikoinen väite, että hiukkasia mittaamalla voitaisiin päästä jossain määrin lähemmäs Jumalan todellisuutta, mutta niin Korpela tuntuu sanovan.

– Jumalalle potentiaalisuudet ovat olemassa, ja siksi hän voi ikään kuin pelata niillä jättimäistä palapeliä, jossa hän on ottanut kaiken huomioon.

– Ajattelen, että Jumala on luonut universumin alkuräjähdyksen kautta. Hän on tiennyt alusta loppuun, miten kaikki tulee tapahtumaan. Teistinen evoluutio on hyvä malli, koska se sopii yhteen luonnontieteiden kanssa. Teismi lisää evoluutioon mahdollisuuden selittää valtavan monimutkaisten organismien kehitysharppauksia.

Kehitys johtuu kausaliteeteista eli syy-seuraus-suhteista. Korpelan tutkimuskohteen David Bohmin mukaan niitä on universumissa kahdenlaisia, horisontaalisia ja vertikaalisia. Horisontaalisia ovat kaikki fysiikan lakien mukaan tapahtuvat asiat. Vertikaalisia taas voivat aiheuttaa esimerkiksi Jumalan toiminta.

– Bohm ei kuitenkaan puhu Jumalasta. Tosin yhdessä haastattelussa hän puhuu universaalista mielestä, jota ihmiset ovat nimittäneet Jumalaksi, ja jolla on olemassa persoonallisia piirteitä. Eli hän kieltää Jumalan olemassaolon mutta samalla myöntää sen.

Vertikaalinen kausaliteetti on Bohmin tapa yrittää puhua Jumalasta.

– Sen kautta Jumala aktualisoi potentiaalisuuksia. Myös ihmisen vapaa tahto voi aktualisoida näitä vertikaalisesti, koska ihmisen tietoisuus on materiaalista todellisuutta syvemmällä tasolla.

Metafyysinen aika

Jumalan ja ajan suhteen analysoinnissa Korpela ei kuitenkaan halua mennä liian pitkälle.

– Minä päädyin siihen, että Jumalalle joko kaikki aika on olemassa tai ei ole. En pysty tekemään johtopäätöstä. Se vaatii enemmän analyysia, jota aion tehdä jatkotutkimuksissa.

– Joka tapauksessa, jos tulevaisuus on jo olemassa Jumalan näkökulmasta, ihmisten vapaan tahdon
ylläpitämiseksi aika-avaruudella on kuitenkin oltava haarautuva rakenne ajallisesta
näkökulmasta tarkasteltuna, Korpela määrittelee.

Hän ajattelee, että Jumalalla on oma aikansa.

– Siellä taivaassa on olemassa metafyysiseksi ajaksi kutsuttu aika. Se on aikaa, joka ei koskaan pääty. Kun ihminen pääsee taivaaseen, on mahdollista, että siellä on aika, mutta tiettyyn ajanhetkeen voi jäädä niin pitkäksi aikaa kuin haluaa. Jeesus on läsnä kaikkialla. Hän voi samanaikaisesti keskustella kanssasi ja toisessa paikassa leikkiä lasten kanssa. Jos haluat, voit jäädä yhteen hetkeen miljoonaksi vuodeksi ja palata siitä taas pois. Olet synkroniassa ympäröivän todellisuuden kanssa. Näin ovat kertoneet monet kuolemanrajakokemuksesta maan päälle palanneet kristityt.

Ajallisessa elämässä on toisin.

– Kaikki mene koko ajan kohti hajaannusta. Meidän pitää syödä jatkuvasti ja auringon pitää antaa energiaa, koska muuten kaikki hajoaa. Biologiset prosessit vaativat jatkuvaa ylläpitoa, mutta taivaassa kaikki pysyy automaattisesti kasassa.

Koti-isi

Jumala on salattu ja tavoittamaton. Ainoastaan Kristuksessa Jumala on tullut ihmiseksi. Mitä Korpela ajattelee siitä, että Raamatun mukaan kukaan ei voi nähdä Isää Jumalaa, edes kvanttifyysikko?

– Jumala on pyhä ja syntiinlankeemuksen vuoksi Jumalan pyhyys ei voi olla läheisesti kosketuksissa tämän luonnollisen maailman kanssa. Ihminen on langennut tilaan, jossa hän ei voi kohdata Jumalaa kasvoista kasvoihin. Paitsi ikuisuudessa. Jos on ottanut Kristuksen sovitustyön vastaan, Jumala ei lue ihmiselle hänen syntejään, ja sitä kautta ihminen voi tulla Jumalan eteen ja nähdä hänet kasvoista kasvoihin

– Edes Mooses ei voinut nähdä Jumalan kasvoja. Jos näkisimme Jumalan kasvoista kasvoihin, tuhoutuisimme saman tien, Korpela sanoo.

Hänen työssään on ehkä olennaista se, että fysiikan moderneimmatkin teoriat näyttävät olevan yhteen sovitettavissa raamatullisen teologian kanssa.

– Vahva kiinnostuksen kohteeni on apologetiikka (uskon älyllinen puolustaminen). Kirjoitan kirjaa aiheesta. Aion myös tehdä jatkotutkimusta väitöskirja-aiheeni pohjalta. Lähetän parhaillani hakemuksia. Mahdollisesti lähdemme ulkomaille. Saksaan tai Italiaan.

– Olen nyt muutenkin kiinnostavassa elämäntilanteessa. Meille syntyi tytär kahdeksan kuukautta sitten. Se on ollut erittäin jännää. Tarkoitukseni olisi jäädä loppuvuodeksi koti-isiksi, Korpela kertoo.

Sampsa Korpela puolusti väitöskirjaansa Helsingin yliopistossa 20.8.2022. Hänen opponenttinaan toimi tutkijatohtori Ryan Mullins.

ELÄMÄ-DIGILEHTI

Lue lehteä mobiililaitteella tai tietokoneella.

ELÄMÄ-LEHTI

Oletko jo paperilehden tilaaja?
Aktivoi digilehti tästä.

SISÄLTÄÄ DIGILEHDEN