Salapoliisitarinassa pyydetään Jeesuksen apua

Teksti | loka 6, 2021 | Haastattelussa

Kristillinen lastenelokuva JP ja murtovaras sai ensi-iltansa heinäkuun lopussa. Kristillisen lastenelokuvan pääsy teatterilevitykseen on harvinaista nyky-Suomessa.  Elokuvan tuottanut Samuel Grönholm kertoo, miten se tapahtui. 

 

Elokuvan pääseminen Finnkinon kautta valtakunnalliseen teatterilevitykseen oli elokuvan tekijöille paljon enemmän kuin mitä he olivat toivoneet.

JP (= Jeesuksen poliisit) ja murtovaras on hauska lastendekkari, jossa lapsikolmikko Olli, Ruttu ja Minni ottaa kiinni murtovarasta. Lapset laittavat salapoliisityössään käytäntöön seurakunnan kesäleirillä oppimaansa ja rukoilevat Jeesukselta apua.

Elokuvan tuottaja Samuel Grönholm kertoo, että tarkoitus oli alun perin tehdä seurakuntien ja koulujen käyttöön kristillinen lastenelokuva.

– Ajatus oli, että seurakunnat voisivat järjestää leffailtoja lapsille tai että elokuvaa voisi katsoa koulujen uskontotunnilla ja jutella sitten uskoon ja rukoukseen liittyvistä aiheista. Moni opettaja arvostaa, jos voi saada käyttöönsä opetusta rikastuttavaa materiaalia. 

Kun elokuvan raakaversio näytettiin joulukuussa 2020 levitysyhtiön toimitusjohtaja Miika Norvannolle, tämä oli siltä istumalta sitä mieltä, että elokuvaa lähdettäisin viemään elokuvateattereihin. Miikan Samuel tunsi entuudestaan, sillä he olivat tehneet yhteistyötä Matkalla Nepaliin -elokuvan levityksessä. 

Palo mediatyöhön

Samuel Grönholm, 32, on kasvanut lapsuutensa lähettilapsena Itävallassa, missä hänen vanhempansa työskentelivät Fidan lähetteinä. Perhe palasi Suomeen ja asettui Viitasaarelle Samuelin ollessa 13-vuotias. Lukion jälkeen nuori mies suuntasi Belgiaan raamattukouluun. Palattuaan Suomeen hän suoritti siviilipalveluksen, minkä jälkeen hän aloitti Tampereen ammattikorkeakoulussa media-alan opinnot.

– Jo sieltä teini-ikäisenä ajattelin, että olisi hienoa päästä tekemään kristillistä mediatyötä, Samuel muistelee. 

”Elokuvalla voi tukea opetusta.”

Nykyään perheineen Kajaanissa asuva Samuel koukkasi vielä ennen kokopäiväistä mediatyötä neljäksi vuodeksi Lapinlahden helluntaiseurakuntaan lapsi- ja nuorisotyöntekijäksi. 

– Se oli hyvää aikaa, vaikka koko ajan oli kova palo päästä kokeilemaan mediatyötä.

Pari vuotta sitten Grönholmin perhe muutti Kajaaniin, Samuelin vaimon Juliannan kotikaupunkiin. Syksyllä 2019 Samuel perusti toiminimen Imagery, jonka kautta hän on tehnyt paljon videokuvauksia, striimauksia ja yhden elokuvan. 

Ammattilaiset mukaan

JP ja murtovaras -elokuva perustuu samannimiseen Tytti Salon kirjoittamaan lastenromaaniin (Päivä 2019). Joitakin vuosia sitten luokanopettaja Tytti Salo kertoi Samuelille, että hänellä oli pöytälaatikossa tarina, joka sopi hyvin elokuvaksi. Molemmat asuivat tuolloin Lapinlahdella. 

– Luin kirjan keväällä 2020 ja muistin, mitä Tytti oli aikaisemmin sanonut. Ajattelin, että kirjasta saisi hyvän elokuvan.

Alkoi tiivis viestittely Samuelin ja Tytin välillä ja pohdinta siitä, miten kirjasta saisi elokuvan.

Aluksi tavoitetaso oli maltillinen, mutta projektin edetessä kunnianhimo kasvoi. 

– Ajattelimme, että olisi kiva saada ammattilaisia mukaan. 

Kiitos koronan, se onnistui, sillä pandemia oli tyhjentänyt näyttelijöiden ja muiden ammattilaisten kalenterit, eikä ulkomaanmatkoistakaan ollut haittaa kesällä 2020, jolloin kuvaukset aloitettiin. 

– Nykypäivään sijoittuva tarina oli suhteellisen helppo järjestelyiden osalta, kun ei tarvittu mitään ihmeellisiä lavastuksia ja puvustuksia. 

Elokuvan ohjaajaksi Samuel pyysi Jani Korhosta, jolla ei varsinaisesti ollut elokuvan ohjaamisesta aikaisempaa kokemusta, mutta jonka Samuel tiesi luotettavaksi ja asioihin kunnianhimoisesti suhtautuvaksi tekijäksi. 

– Kun kuvaukset käynnistyivät, tuntui, että hän on tehnyt ohjaamista jo monta vuotta.

Kolmessa kuukaudessa ideasta kuvauksiin

Keväällä lisättiin kaasua, Tytti työsti käsikirjoitusta ja Samuel etsi kuvauspaikkoja yhdessä Janin kanssa. Myös näyttelijät piti kiinnittää produktioon. Lapsinäyttelijöiden saamiseksi laitettiin sosiaalisen median viidakkorummut pärisemään, myös Lapinlahden paikallislehdessä oli juttua aiheesta. Lopulta koekuvauksiin tuli kahtena iltana yhteensä 60 lasta ja äitirooliin pyrkivää aikuista. Lasten joukosta valittiin kahdeksan, joista lopullisen valinnan kolmeen pääosarooliin teki ohjaaja. 

– On hämmästyttävää, miten hyvin lapset vetivät kuvauksissa, Samuel kertoo.

Kuvaukset alkoivat heinäkuun 13. päivä 2020 Lapinlahdella ja ne kestivät neljä viikkoa. 

”Rukoilimme, että Jumala johdattaisi säiden kanssa.”

Kolmessa kuukaudessa projekti oli edennyt ideasta kuvauksiin. Samuel muistelee kiitollisena, miten jouhevasti kaikki meni. Opiskeluajan elokuvaproduktioista hänelle oli jäänyt vaikutelma, että elokuvan tekeminen on hyvin työlästä, kun säät vaihtelevat, aikataulut eivät pidä ja voi tulla kaikenlaista yllättävää haastetta. JP ja murtovaras -elokuvan kuvaukset sujuivat mutkitta, ainoastaan yksi kuvauspäivä jouduttiin perumaan sairaustapauksen vuoksi.

– Meitä oli 15 henkilön sitoutunut poppoo, eikä kellään ollut juuri mitään muuta silloin. Pystyimme hyvin reagoimaan säätiedotusten mukaan ja järjestämään kuvauksia. Meillä oli sisäkuvauksia viisi tai kuusi päivää ja loput päivät kuvattiin ulkona. 

– Joka päivä rukoilimme, että Jumala johdattaisi säiden kanssa.

Yllättävää näkyvyyttä

Elokuun 5. päivä Helsingin Sanomissa kirjoitettiin JP ja murtovaras -elokuvasta kummastelevaan sävyyn. Toimittaja antoi kirjoituksessa ymmärtää, että katsojia olisi syytä varoittaa elokuvan kristillisestä sisällöstä. Finnkinon edustajalta oli kysytty, miksei elokuvan synopsiksen yhteydessä kerrottu elokuvan sisältävän kristillistä aineistoa.

”Yleisesti Finnkinon näkökulma on, että sananvapaus on meille tärkeää. Emme halua ottaa poliittisesti kantaa. Meidän tehtävänä ei ole sensuroida minkälaisia sisältöjä kulttuurituotteet sisältävät. Nehän ovat täynnä tietynlaisia viestejä katsojille ja jokainen elokuva edustaa tekijöidensä maailmankuvaa”, totesi Finnkinon myyntijohtaja Hannele Wolf-Mannila Helsingin Sanomien artikkelissa.

Samuel on tyytyväinen näkyvyyteen, jota elokuva jutun kautta sai. Se myös poiki joitakin lisäjuttuja ja mediakeskusteluja.

– Meidän näkökulmastamme se oli hyvää näkyvyyttä ja olemme siitä iloisia. Sitä paitsi kristillisyyttä ei ole mitenkään yritetty piilottaa, vaan olemme koko ajan olleet avoimia siitä, että kyseessä on kristillinen elokuva. 

– Vähän hassua, että kristillistä tematiikkaa ihmetellään, eihän maailmankatsomuksellista taustaa koskaan kerrota mistään elokuvasta, ja jokaisesta se löytyy, Samuel toteaa.

Myöhemmin Finnkino lisäsi elokuvan synopsikseen maininnan, että elokuvassa käsitellään lapsenmielisesti myös kristillisiä teemoja, kuten uskoa ja rukousta. 

Elokuva on rahoitettu joukkorahoituksella, ja Samuel Grönholmin mukaan kaikki kulut on saatu katettua ja lopputulos näyttäisi olevan hienoisesti plussalla. Elokuvan tuotot on tarkoitus käyttää tuleviin elokuvaproduktioihin. 

– Tästä projektista jäi sellainen maku, että tekisi mieli tehdä lisää. 

– Rukouksin mennään eteenpäin, että saisi tehdä sitä, mitä Herra tahtoo. Ei ole kauhean konkreettisia suunnitelmia tulevaisuuden varalle. 

Samuel on tällä hetkellä ruuhkavuosiaan elävä kahden pienen lapsen isä ja kiireinen yrittäjä, jonka päätyönä on tehdä videokuvauksia ja striimauksia. Hän muun muassa striimaa urheilutapahtumia Ruutu+ -kanavalle. 

ELÄMÄ-DIGILEHTI

Lue lehteä mobiililaitteella tai tietokoneella.

ELÄMÄ-LEHTI

Oletko jo paperilehden tilaaja?
Aktivoi digilehti tästä.

SISÄLTÄÄ DIGILEHDEN