Kun kolumbialainen Milena tapasi ensimmäisen kerran suomalaisen Matin Bogotassa, hän ei tiennyt mitään Suomesta. Nyt hän hallitsee kielen ja on Valviran laillistama psykologi, joka tekee työtään monikulttuuristen perheiden kanssa.
Milena ja Matti tapasivat ravintolassa, johon Milenan oli lähtenyt siskonsa ja tämän poikaystävän seuraksi. Myös Matti oli paikalla, sillä siskon poikaystävä oli tuonut ystävänsä mukanaan, jotta Milenalla olisi seuraa. Illan kuluessa sisko ja tämän poikaystävä lähtivät omille menoilleen ja jättivät Milenan ja Matin keskenään. Ajatus kaksistaan jäämisestä ventovieraan ihmisen kanssa ilman yhteistä kieltä ei tuntunut Milenasta houkuttelevalta.
– Ajattelin, että apua, en osaa englantia, eikä Matti osannut espanjaa.
Molempien yllätykseksi juttu luisti hyvin, tanssin, käsien ja sanakirjan avulla. Yhteys löytyi. Illan jälkeen Matti soitti Milenalle ja he alkoivat tapailla toisiaan. Tuohon aikaan Milena työskenteli sairaalapsykologina Bogotassa, Kolumbian pääkaupungissa.
– Aloin opiskella englantia. Matti kävi usein töiden vuoksi Kolumbiassa ja vähitellen pystyimme paremmin kommunikoimaan, kun englannin kielen taitoni karttui. Vietimme paljon aikaa yhdessä, mikä oli hyvä, koska opimme tuntemaan toisiamme.
Tapaamisten välillä Milena teki paljon ylitöitä, jotta saattoi Matin tullessa viettää mahdollisimman paljon aikaa hänen kanssaan.
– Olimme tosi rakastuneita, Milena kertoo.
Usko
Milena on kasvanut katolilaisessa nelilapsisessa perheessä. Isä oli katolinen diakoni ja opetti kristillisen uskon perusteet lapsilleen. Henkilökohtaisen uskon Milena löysi kuitenkin vasta aikuisiällä protestanttisesta seurakunnasta, jossa hän kerran uteliaisuudesta kävi.
– Siellä eräs henkilö rukoili puolestani ja profetoi minulle. Itkin, se oli niin kaunista. Sain silloin rukouksessa Jumalalta lupauksia, jotka myöhemmin toteutuivat. Seurakunnassa opetettiin, että ihminen voi puhua vain Jumalalle, eikä neitsyt Marialle, jumalan kuville tai pyhimyksille niin kuin olin oppinut.
– Tiedän, että Jumala on totta. Usko ja suhde Jumalaan on minulle tärkeintä elämässä.
Milena kävi ahkerasti omassa seurakunnassaan. Kerran hänelle profetoitiin siellä, että hän löytäisi hyvän, Jumalaan uskovan miehen ja muuttaisi tämän kanssa pieneen kaupunkiin toiseen maahan.
Kun Milena oli jo tutustunut Mattiin, ja oli kerran saattamassa tätä lentokentällä, hän päätti, että pistäytyisi vielä kotimatkalla seurakunnassaan. Siellä Milena sai rukouksessa vahvistusta siitä, että Matti olisi hänelle se oikea.
– Seuraavana päivänä Matti soitti ja pyysi minua vaimokseen, niin kuin profetiassa myös oli luvattu, Milena muistelee.
Avioliitto
Kun Matti seuraavan kerran lensi Bogotaan, he menivät kihloihin ja Matti tapasi myös enemmän Milenan perhettä. Sitten oli Milenan vuoro tulla käymään Suomessa.
– Silloin oli talvi, kun vierailin ensimmäistä kertaa Suomessa. En ollut ennen nähnyt lunta.
Milena tapasi Matin vanhemmat ja hänen lapsensa edellisestä avioliitosta ja kaikki meni hyvin.
Pariskunta avioitui helmikuussa 2009. Avioliitto siunattiin ensin katolisessa kirkossa Kolumbiassa, ja sitten Kauniaisten evankelis-luterilaisessa kirkossa Suomessa. Alusta saakka oli selvää, että yhteinen koti löytyisi Suomesta jo Matin lastenkin vuoksi. Milenallekin ajatus Suomeen muutosta tuntui luontevalta, olihan Jumala valmistanut häntä muutokseen. Suomi oli se toinen maa ja Kauniainen pieni kaupunki, josta Jumala oli hänelle ennalta puhunut.
Kotoutuminen
Muutettuaan Suomeen Milena halusi määrätietoisesti kotoutua maan kulttuuriin ja oppia kielen. Hän päätti, ettei puhuisi muiden ulkomaalaisten kanssa englantia, vaan suomea tai espanjaa. Hän ei myöskään halunnut olla ihmisten kanssa, jotka olivat tyytymättömiä Suomeen, koska halusi varjella omaa mieltään. Muutaman vuoden jälkeen Milena kuitenkin ymmärsi, että myös espanjankieliset ystävät ovat tärkeitä, jotta saa puhua omaa äidinkieltä ihmisten kanssa, jotka ymmärtävät samaa kulttuuritaustaa.
– Opiskelin yliopistossa kaksi vuotta intensiivisesti suomea. Totta kai halusin myös täydentää psykologian opintojani, sillä halusin tehdä töitä Suomessa.
Kotouttamisprosessiin on kuulunut työharjoitteluja niin koulussa kuin vanhainkodissakin. Vanhainkodin jälkeen Milena pääsi määräaikaiseen työsuhteeseen nuorten vastaanottokodissa.
– Olin siellä nuortenohjaajana. Se oli haastavaa työtä, sillä siellä oli nuoria, joilla oli ongelmia esimerkiksi huumeiden kanssa. Tämä aika kuitenkin opetti paljon suomen työelämästä ja kulttuurista.
Kun Milenan 10 kuukauden työsuhde vastaanottokodissa päättyi, hän sai Valviralta luvan työskennellä laillistettuna psykologina Suomessa. Oli vuosi 2013.
– Olin silloin ensimmäinen latino, joka oli saanut luvan. Se on ihme.
Työ
Milena alkoi hakea psykologin töitä. Matin avustuksella hän lähetti hakemuksia ja pääsi työhaastatteluihin, mutta työpaikan ovi ei avautunut.
– Kävin eri puolilla haastatteluissa, mutta aina sanottiin tai annettiin ymmärtää, etten puhu riittävän hyvin suomea. Kauniaisista en saanut töitä, koska en puhu ruotsia.
Suomen kieltä Milena on saanut harjoitella myös appiukkonsa kanssa. Heillä on ollut keskinäinen sopimus: Milena opettaa appiukolleen espanjaa ja appiukko Milenalle suomea. Kumpikin hyötyvät. Milena on hyvin kiitollinen appivanhemmistaan, joihin hänellä on hyvät ja mutkattomat suhteet.
TE-toimistossa Milenaa rohkaistiin perustamaan oma yritys, minkä hän tekikin.
– Sain maahanmuuttaja-asiakkaita, mutta ongelmana oli, ettei heillä ollut mahdollisuuksia maksaa terapiasta. Olenkin antanut terapiaa ilmaiseksi tai tavallista edullisemmin. Eräskin äiti kertoi tyttärestään, joka oli uhannut itsemurhalla. Ajan psykiatrille hän olisi saanut vasta kuuden kuukauden päähän. Ymmärsin, että hän tarvitsee apua nopeasti. Meillä oli hänen ja hänen vanhempiensa kanssa tiiviisti terapiatapaamisia.
Milena näkee tärkeänä, että lasten ja nuorten kohdalla myös perhe otetaan mukaan keskusteluihin.
– Jos lapsella on ongelmia, on tärkeää analysoida, millainen on perheen tilanne, Milena pohtii.
Lapsi
Koska yritystoiminta ei kunnolla kannattanut, Milena päätti lopettaa yrityksen ja hakea jälleen töitä psykologina. Väestöliitosta hän olisi töitä saanutkin, tosin palkka olisi ollut sidottu asiakasmääriin, mutta sitten hän huomasi yllättäen olevansa raskaana. Unelma omasta lapsesta toteutui 40-vuotiaana, alun perin Milena oli kuvitellut Jumalan aikataulua toisenlaiseksi.
– Lapsi on Jumalan lahja. Odotimme pitkän aikaa. Jumalan aika ei ole sama kuin meidän aikamme.
Nyt Mateo on reilu kolmevuotias ja Milena on käynyt hänen kanssaan muun muassa perhekerhossa ja seurakunnan nallekerhossa, silloin kun se koronarajoitusten salliessa on ollut mahdollista. Monesti hän on ollut kerhon ainoa ulkomaalaistaustainen vanhempi. Milena toimii tällä hetkellä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kauniaisten paikallisosaston hallituksessa ja 2020-2021 hän toimi kaksi vuotta MLL Kauniaisten Perhekahvilan vetäjänä. Viime vuonna hän alkoi luotsata Kauniaisten Seurakunnan monikulttuurista vertaistukiryhmää Sebastoksessa.
Monikulttuuriset perheet
Ulkomaalaisilla on erilaisia ongelmia. Moni voi olla yksinäinen ja riippuvainen puolisostaan. Jos esimerkiksi lapsi syntyy liian pian, eikä ole kunnolla ehtiä tutustua suomalaiseen puolisoonsa. Tiedän omasta kokemuksesta, että monenlaisia haasteita voi olla. Matti on tukenut minua paljon tosi paljon. Meillä on hyvä keskusteluyhteys.
Milena tietää, että monikulttuurisessa perheessä esimerkiksi avioero on erityisen haastava tilanne, varsinkin, jos on lapsia. Lasten vuoksi ulkomaalaistaustaisen puolison on usein jäätävä uuteen kotimaahansa. Haasteita voi aiheuttaa myös erilainen kulttuuritausta.
– Minulla on ollut asiakkaita, jotka ovat kasvaneet machokulttuurissa, heillä on ollut vaikeuksia sopeutua suomalaiseen kulttuuriin, Milena kertoo.
Milenaa on auttanut sopeutumisessa Suomeen usko Jumalaan ja puolison tuki. Viime vuonna hän huomasi sattumalta, että Raamattuopisto järjestää suomenkielenkursseja.
– Jos olisin tiennyt siitä silloin, kun tulin Suomeen, olisin tullut Raamattuopistolle enkä olisi mennyt yliopistoon. Mutta se oli Jumalan suunnitelma ja se suunnitelma on täydellinen.
Milena etsii tällä hetkellä töitä samalla kun hän opiskelee Suomen Raamattuopiston Yki-treenissä. Hän iloitsee mahdollisuudesta opiskella suomen kielen ohella Raamattua suomeksi.
