Galilean ilotyttö oli kuullut Jeesuksen haukkumanimen: syntisten ystävä. Toivo oli syttynyt hänen sydämeensä, kirjoittaa Mailis Janatuinen.
Eräässä Galilean kaupungissa asui 2000 vuotta sitten ilotyttö eli seksityöläinen, niin kuin useimmissa maailman kaupungeissa heitä asuu. Emme tiedä, millainen lapsuus tytöllä oli ollut. Oliko joku vanhempi mies ehkä käyttänyt häntä hyväkseen? Tai ehkei tytöllä ollut koskaan mitään oikeaa kotia ollutkaan. Todennäköisesti hänen elämänsä oli ollut kaikkea muuta kuin iloista. Oikeasta rakkaudesta tyttöparka ei mitään tiennyt.
Laulujen laulussa naisen ruumista verrataan paratiisiin, jonka hedelmät hänen on säästettävä aviomiehelleen. Galilean ilotyttö oli kuitenkin turmellut puutarhansa. Miesten virta oli kulkenut sen portista sisään ja ulos ja tehnyt siitä kaatopaikan. Yhtä paljon kuin tyttö halveksi nyt itseään, yhtä paljon hän vihasi miehiä.
Nykyisin useimmat prostituoidut ja pornotähdet ovat ihmiskaupan uhreja. Joka katselee pornoa, hän osallistuu samalla katselemiensa naisten puutarhan turmelemiseen. Hän repii sieltä kukkia ja hedelmiä istuttamatta mitään tilalle. Samalla pornon katselija on uskoton omalle (tulevalle) puolisolleen ja halveksii hänen puutarhaansa. Sama pätee tietysti prostituoidun kanssa asioimiseen.
Galilean ilotyttö oli varmaan kuullut jossain Jeesuksen julistusta. Laki oli sattunut hänen sydämeensä, ja hän oli joutunut katsomaan syntejään silmästä silmään. Mutta nainen oli myös kuullut Jeesuksen haukkumanimen: syntisten ystävä. Toivo oli syttynyt hänen sydämeensä: voisinko minäkin saada tuolta rabbilta iljettävän elämäntapani anteeksi? Voisinko saada elämääni aivan uuden alun?
Kyynelet kertovat kaiken
Sen jälkeen ilotyttö oli kulkenut Jeesuksen perässä ja melkeinpä vakoillut häntä. Eräänä päivänä hän oli sattunut näkemään, miten tämä meni fariseus Simonin taloon. Vastaanotto siellä oli viileä: vieraan jalkoja ei pesty eikä hänen päätään voideltu. Sen nähdessään nainen juoksi kortteeriinsa ja nouti sieltä hyvänhajuista voidetta sisältävän alabasteripullon, jota hän oli tarvinnut ”ammatissaan”. Pullo kädessään nainen tunkeutui porttivahdin ohi fariseuksen ruokasaliin, heittäytyi Jeesuksen jalkoihin ja purskahti itkuun.
Edellisestä itkusta oli varmaan jo vuosia kulunut. Nyt kaikki patoutunut tuska ja häpeä purkautuivat naisesta ulos. Hän itki hukkaan mennyttä elämäänsä, ukkomiehiä, jotka hän oli vietellyt, avioliittoja, jotka hän oli rikkonut, lapsia, joiden kodin ilmapiirin hän oli turmellut. Sitäkin hän itki, että oli pilannut oman puutarhansa ja tehnyt siitä kaatopaikan.
Kyyneliä tipahteli Jeesuksen jaloille niin runsaasti, että ne alkoivat kastua. Silloin nainen teki jotain tavatonta: päästi hiuksensa auki, mitä juutalaisnaiset eivät koskaan tehneet julkisella paikalla. Sitten hän käytti tukkaansa pyyhkeenä, suuteli Jeesuksen jalkoja ja voiteli niitä tuoksuöljyllä. Oli kuin hän olisi tiennyt, että noiden jalkojen läpi lyötäisiin vielä naulat hänen syntiensä tähden.
Jokainen meistä värähtää vaistomaisesti, jos astumme käärmeen päälle tai inhoamamme ihminen meitä koskettaa. Jeesus ei nolostunut vähääkään tuossa tilanteessa eikä siirtänyt jalkojaan syrjään. Ei, hänhän päinvastoin antoi arvoa naisen rakkaudenosoituksille, minkä tämä itsekin tajusi selvästi. Jossain vaiheessa surun kyynelet muuttuivat ilon kyyneliksi. Nainen itki nyt siitä ilosta, että tiesi saaneensa Jeesukselta kaikki syntinsä anteeksi. Koko potin.
Kahdenlainen syntivelka
”Fariseus, joka oli kutsunut Jeesuksen, näki sen ja ajatteli: ’Jos tämä mies olisi profeetta, hän kyllä tietäisi, millainen nainen häneen koskee. Nainenhan on syntinen.’” Juutalaisten ajattelutavan mukaan saastaisuus leviää ihmisestä ihmiseen kosketuksen kautta. Jeesus luki Simonin ajatuksia kuin avointa kirjaa. Niinpä hän kertoi tälle pienen vertauksen kahdesta miehestä, jotka lainasivat pankkiirilta rahaa. Toisen velka vastasi puolentoista vuoden palkkaa, toisen vain puolentoista kuukauden palkkaa. (Meidän valuutassamme isompi velka olisi ehkä noin 50 000 ja pienempi 5000 euroa.) Jeesus jatkoi: ”’Kun heillä ei ollut millä maksaa, rahanlainaaja antoi molemmille velan anteeksi. Miten on, kumpi heistä nyt rakastaa häntä enemmän?’ Simon vastasi: ’Eiköhän se, joka sai enemmän anteeksi.’”
Jeesuksen pienessä vertauksessa lainanantaja tarkoitti tietenkin Jumalaa ja velalliset tarkoittivat ihmisiä. Raamatussa synti rinnastetaankin usein velkaan. Joka kerran, kun teemme syntiä, se merkitään taivaalliseen velkakirjaan. Vaikkapa näin: valhe 500 €, riita 1000 €, pornosivuilla surffailu 2000 €, rakkaudettomuus 10000 €… Mitä luulet, hyvä lukijani, kauanko sinulta menisi nykyisen velkataakkasi takaisin maksuun? Vai onko tilanteesi ehkä sama kuin äskeisen vertauksen velallisilla: sinulla ei ole, millä maksaa.
Nyt Jeesus paljasti kaikkien pöytävieraiden edessä huomanneensa Simonin tervetulotoivotusten puutteellisuuden. Oli valtava ero sen välillä, miten pitojen isäntä ja kuokkavieras olivat häntä, Jeesusta, kohdelleet. Simon oli osoittanut käytöksellään, ettei hän antanut vieraalleen juuri mitään arvoa. Ilotyttö sen sijaan oli tuhlannut häneen koko kallisarvoisen voidepullonsa sisällön. Siksi Jeesus jatkoi: ”Katso tätä naista… hän sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän.”
Simon luuli pitäneensä kaikki Raamatun käskyt, koska ei huomannut suurta syntivelkaansa. Eihän hän ollut rakastanut sen enempää Jeesusta kuin lähimmäistäänkään. Nainen taas oli ymmärtänyt, ettei hänestä olisi syntivelkansa maksajaksi, ja pyytänyt kyynelillään sitä anteeksi. Niinpä Jeesus lupasikin hänelle: ”Kaikki sinun syntisi on annettu anteeksi.”
Vapahtaja ei armahtanut ilotyttöä pelkkää kiltteyttään. Ei, Jeesus tiesi, että hänen itsensä pitäisi maksaa takaisin tämän syntivelka viimeistä senttiä myöten. Maksuvälineenä toimisi hänen verensä. Lyönnit, piikkikruunu, ruoskiminen ja ristinpuu olisivat sitä valuuttaa, jolla hän maksaisi sekä ilotytön että fariseuksen velan. Rahat olisivat kohta pankissa Simoninkin tilillä, mutta jollei hän nostaisi niitä ulos syntivelkansa maksuksi, joutuisi hän kuoltuaan ikuiseen velkavankeuteen.
Rakkauden hedelmätarha
Sitten tapahtui ihme. Jeesuksen rakkaus kylvi naisen tallattuun puutarhaan siemenen, joka alkoi heti itää, kasvaa ja kantaa hedelmää. Yhtäkkiä nainen osasi rakastaa, eikä vain vähän, vaan paljon. Hän sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Rakkaus on suurin Hengen hedelmistä – huomaa tämä sinä, joka olet antanut puutarhasi tulla kaatopaikaksi. Jeesuksen rakkaus voi muuttaa sinunkin sydämesi kukoistavaksi hedelmätarhaksi. Se hyvä puoli suurissa synneissäsi on, että ne opettavat sinua rakastamaan Vapahtajaasi.
Vielä Jeesus sanoi naiselle: ”Sinun uskosi on sinut pelastanut.” Siis usko eikä rakkaus! Nainenhan rakasti Jeesusta vain siksi, että oli saanut ensin häneltä syntinsä anteeksi. Hän ei suinkaan saanut syntejään anteeksi siksi, että olisi rakastanut paljon. Näiden kahden vanhurskauttamisopin välillä on suunnaton ero. Kuule siis sinä, joka kannat suurta syntivelkaa: Jeesus antaa sinulle saman lupauksen kuin Galilean ilotytölle: ”Kaikki sinun syntisi on annettu anteeksi. Mene rauhassa.” Helluntain jälkeen entinen ilotyttö kastettiin ja liitettiin oman kaupunkinsa seurakunnan jäseneksi. Siellä hänet varmaan otettiin vastaan rakkaana sisarena, eikä hänen menneisyyttään enää kaiveltu.
Etsi siis sinäkin, hyvä lukijani, itsellesi seurakunta, jossa saat kuunnella raamatullista saarnaa, käydä ehtoollisella ja kokea pyhien yhteyttä. Oikeat Jumalan lapset ottavat sinut vastaan juuri sellaisena kuin olet: anteeksisaaneena syntisenä.
(Luukas 7:36-50.)
